Fysioterapia perustuu asiakkaan huolelliseen tutkimiseen ja analysointiin. Käytettäessä botuliinipistoshoitoa on fysioterapeuttinen tutkimus hyvä tehdä silloin kun pistoshoito ei vaikuta ja koko oirekuva on esillä. Fysioterapeutin ja pistävän neurologin yhteistyö on tärkeää. Fysioterapialla pyritään tukemaan pistosten vaikutuksia ja autetaan löytämään oikeat pistospaikat.

Tutkimuksista on löydettävissä olevat servikaalisen dystonian eri muodot:
 
Torticollis/-caput: niska/pää kiertyy oikealle tai vasemmalle
Laterocollis/-caput: niska/pää kallistuu oikealle tai vasemmalle
Anterocollis/-caput: niska/pää kallistuu eteenpäin
Retrocollis/-caput: niska/pää kallistuu taaksepäin
Lateroshift: pää työntyy sivulle oikealle tai vasemmalle
Anteroshift: pää työntyy eteenpäin
Olkapään kohoaminen: oikea tai vasen
Tremor (vapina): jes-jes, ei-ei, symmetrinen tai epäsymmetrinen, säännöllinen tai epäsäännöllinen
Vartalon asennon kompensaatio

Suurimmalla osalla ilmenee useamman muodon yhdistelmä, kuten esimerkiksi laterocollis vasemmalle, laterocaput oikealle, vasemman olkapään kohoaminen ja vapina. Oirekuvan ilmenemistä tutkitaan eri asennoissa: istuessa, seistessä, kävellessä ja makuulla. Liikkeen analyysia tehdään sekä laadullisesti että määrällisesti. Alentunut liikelaajuus tai vaikeus liikkeentuottoon, voi ohjata tunnistamaan dystonian muodon. Yleensä liikkuvuus on alentunut dystonisten lihasten vastapuolella. Havaittavissa voi olla myös lihasten yliaktiivisuutta ja vapinaa.

Resiprokaalisten yläraajojen liikkeen helpottaessa pään keskiasennon ylläpitoa ja vähentäessä vapinaa on kyse stabiilista dystoniasta. Dystonian aktivoituessa käsien liikkeistä on kyse epästabiilista dystoniasta. Stabiilissa dystoniassa yläraajojen liikkeitä voidaan käyttää rauhoittamaan dystonian oireita. Epästabiilin dystonian hoitona ei tule käyttää yläraajojen liikkeitä, mutta terapissa on tarpeen harjoitella yläraajojen käyttöä ilman dystonisten oireiden provosoitumista.

• Agonisti: dystoninen, yliaktiivinen lihas
• Antagonisti: yliaktiivisen lihaksen vastavaikuttaja. Tekee vastakkaisen liikkeen kuin agonisti
• Motorinen ja posturaalinen kontrolli: Liikkeen- ja asennonhallinnan harjoittelu
• Tonuksen lievittäminen: tonuksen ja dystonian liittyvän lihasjännityksen lievittäminen
• Antagonistin harjoittaminen: antagonistien aktivointi/vahvistaminen
• Venyttely: harjoittelu joka sisältää venyttelyä/agonistin ja sekundaarisesti kireiden lihasten venyttäminen/pidentäminen

Harjoittelu on hyvä aloittaa asennoista, jossa dystoninen aktiivisuus on hyvin lievää tai sitä ei esiinny lainkaan. Haastavampiin alkuasentoihin kannattaa edetä asteittain. Hyvä väline harjoittelun tukena on peili. Se antaa välittömän palautteen vartalon ja pään asennosta sekä lisää kehotietoisuutta. Pitkään jatkunut pään/niskan virheellinen asento vääristää tunnetta pään keskiasennosta. Motorisen kontrollin harjoite pään asennon parempaan hallintaan voi harjoittaa esimerkiksi ohjaamalla sairastavaa seuraamaan omaa tai terapeutin käden liikettä katseellaan.

Vartalon kiertoliikkeet lievittävät jännitystä, estävät sekundaaristen virheasentojen syntymistä ja niskan virheasennosta johtuvaa jännitystä. Stabiilia dystonian muotoa sairastaville yläraajan heiluriliikkeet, tanssiminen ja jumppapallon käyttö harjoitteissa lievittävät jännitystä.

Harjoittelu tulee tehdä dystonisten lihasten vastapuolelle. Näin ollen, jos potilaalla on servikaalinen dystonia vasemmalla tulee harjoitetta tehdä  oikealle (vaihtoehtoisesti oikealle, vasemmalle ja sitten oikealle). Antagonistien aktivointia tehdään vain oikealle. Jos servikaalinen dystonia on oikealla, harjoitetaan liikettä vasemmalle.

Harjoiteltaessa pään keskiasentoa tulee dystonisen puolen vastakkaisen yläraajan olla rentona. Esimerkiksi dystonian ollessa vasemmalle puolella, harjoitetaan pään keskiasentoa pitämällä oikea yläraaja rentona. Pään keskiasentoa voi harjoittaa myös tukemalla päätä eri tavoin tai jos kyseessä on stabiili dystonia, käyttämällä resiprokaalista yläraajojen liikettä keskiasennon löytämiseen.

Vapinan hoidossa olennaista on huomioida, miten vapina ilmenee liikkeessä ja pään ollessa keskiasennossa. Vapinaa hoidetaan pystyasennossa päätä tukien. Stabiilissa dystoniassa vapinaa voi helpottaa yläraajojen resiprokaalisella liikkeellä.

Venyttely lievittää kipua, vähentää dystonista vääntoä ja vapinaa sekä lisää liikkuvuutta. Dystonista vääntöä vastaan ei saa venyttää vaan niskan lihasten tulee olla mahdollisimman rentona venytettäessä.

On tärkeää pyrkiä välttämään nivelten liikelaajuuksien rajoittumista ja säilyttää passiivinen liikkuvuus monipuolisella, yksilöllisellä harjoittelulla. Nivelen ollessa yliliikkuva, on tarpeen tehdä stabilisoivia harjoitteita.

Servikaalisen dystonian hoitoon sisältyy myös vartalon keskiasennon harjoittelu. Luurankolihaksissa saattaa olla vartalon asentoon vaikuttavia muutoksia, jotka eivät johdu dystoniasta, mutta voivat pahentaa dystonista oiretta. Esimerkiksi rintarangan liiallinen kyfoosi voi pahentaa dystonista vapinaa.

Dystoniaa sairastavan voi olla joskus vaikeaa löytää itselleen sopivaa fyysisen aktiivisuuden muotoa. Fysioterapeutin ohjauksesta ja neuvonnasta on usein hyötyä myös liikunnallisen harrastuksen löytämiseen sekä osopivan lepoasennon löytämiseen.

1. Albanese A, Asmus F, Bhatia KP, Elia AE, Elibol B, Filippini G, et al. EFNS guidelines on diagnosis and treatment of primary dystonias. Eur J Neurol. 2011 Jan;18(1):5–18.
2. Amlang CJ, Hubsch C, Rivaud-Pechoux S, Mehdi S, El Helou A, Trotter Y, et al. Contributions of visual and motor signals in cervical dystonia. Brain. 2017 Jan;140(1):e4.
3. Ana Isabel Useros-Olmo, Martínez-Pernía D. The effects of a relaxation program featuring aquatic therapy and autogenic training among people with cervical dystonia (a pilot study). Physiotherapy Theory and Practice [Internet]. 2018 Jun 25 [cited 2019 Dec 29];0(0):1–10.
4. Avanzino L, Fiorio M. Proprioceptive dysfunction in focal dystonia: from experimental evidence to rehabilitation strategies. Frontiers in human neuroscience. 2014;8:1000.
5. Bledsoe IO, Viser AC, San Luciano M. Treatment of dystonia: medications, neurotoxins, neuromodulation, and rehabilitation. Neurotherapeutics. 2020;17:1622–44.
6. Bleton JP. Kinésithérapie du torticolis spasmodique. In Bouvier G., Soultrait (de) F., Molina-Negro P (eds). Le torticolis spasmodique. Aspects cliniques et traitements. Editions Expression Santé (Paris) 2006 ; p179-197.
7. Bleton JP. Physiotherapy of focal dystonia: a physiotherapist’s personal experience. European journal of neurology. 2010;17:107–12.
8. Bleton JP. Role of the physiotherapist. In: Clinical diagnosis and management of dystonia. CRC Press; 2007. p. 235–44.
9. Bleton JP. Rehabilitation of Cervical Dystonia. In: Dressler D, Altenmüller E, Krauss JK, editors. Treatment of Dystonia [Internet]. Cambridge: Cambridge University Press; 2018 [cited 2022 Mar 7]. p. 252–5.
10. Blom J. Muskler i obalans: Cervikal dystoni och spasticitet. 2018.
11. Blom J, Hansen A, Elvik AH. Fysioterapi vid cervikal dystoni. Fag essay. Fysioterapeuten. 2017;1:30-3.
12. Boyce MJ, Canning CG, Mahant N, Morris J, Latimer J, Fung VS. Active exercise for individuals with cervical dystonia: a pilot randomized controlled trial. Clin Rehabil. 2013 Mar;27(3):226–35.
13. Boyce MJ, Canning CG, Mahant N, Morris J, Latimer J, Fung VSC. The Toronto Western Spasmodic Torticollis Rating Scale: Reliability in neurologists and physiotherapists. Parkinsonism & Related Disorders [Internet]. 2012 Jun [cited 2013 Aug 24];18(5):635–7.
14. Bradnam LV, Meiring RM, Boyce M, McCambridge A. Neurorehabilitation in dystonia: a holistic perspective. Journal of Neural Transmission: Translational Neuroscience, Neurology and Preclinical Neurological Studies, Psychiatry and Preclinical Psychiatric Studies. 2021 Apr 1;128(4):549–58.
15. Brudny J, Korein J, Grynbaum BB, Friedmann LW, Weinstein S, Sachs-Frankel G, et al. EMG feedback therapy: review of treatment of 114 patients. Arch Phys Med Rehabil. 1976 Feb;57(2):55–61.
16. Camargo CHF, Cattai L, Teive HAG. Pain Relief in Cervical Dystonia with Botulinum Toxin Treatment. Toxins (Basel). 2015 Jun 23;7(6):2321–35.
17. Castagna A, Caronni A, Crippa A, Sciumè L, Giacobbi G, Corrini C, et al. Sensorimotor Perceptive Rehabilitation Integrated (SPRInt) program: exercises with augmented movement feedback associated to botulinum neurotoxin in idiopathic cervical dystonia—an observational study. Neurological Sciences. 2020;41(1):131–8.
18. Castagna A, Saibene E, Ramella M. How do I rehabilitate patients with cervical dystonia remotely? Movement Disorders Clinical Practice. 2021;8(5):820–1.
19. Chung TM, Jacinto LJ, Colosimo C, Bhatia KP, Tiley J, Bhidayasiri R. Botulinum Neurotoxin-A Injection in Adult Cervical Dystonia and Spastic Paresis: Results From the INPUT (Injection Practice, Usage and Training) Survey. Frontiers in Neurology [Internet]. 2020 [cited 2023 Feb 9];11.
20. Contarino MF, Smit M, Van den Dool J, Volkmann J, Tijssen MA. Unmet needs in the management of cervical dystonia. Frontiers in neurology. 2016;7:165.
21. Counsell C, Sinclair H, Fowlie J, Tyrrell E, Derry N, Meager P, et al. A randomized trial of specialized versus standard neck physiotherapy in cervical dystonia. Parkinsonism Relat Disord. 2016 Feb;23:72–9.
22. Crowner BE. Cervical Dystonia: Disease Profile and Clinical Management. PHYS THER [Internet]. 2007 Jan 11 [cited 2013 Mar 23];87(11):1511–26.
23. De Pauw J, Van der Velden K, Meirte J, Van Daele U, Truijen S, Cras P, et al. The effectiveness of physiotherapy for cervical dystonia: a systematic literature review. Journal of neurology. 2014;261:1857–65.
24. Dec-Ćwiek M, Porębska K, Sawczyńska K, Kubala M, Witkowska M, Zmijewska K, et al. KinesioTaping after botulinum toxin type A for cervical dystonia in adult patients. Brain and Behavior [Internet]. 2022 [cited 2023 Feb 9];12(4):e2541.
25. Delnooz CC, Horstink MW, Tijssen MA, van de Warrenburg BP. Paramedical treatment in primary dystonia: a systematic review. Movement disorders: official journal of the Movement Disorder Society. 2009;24(15):2187–98.
26. Desai NA, Khatri SM, Agarwal AB. Immediate Effect of Scapular Repositioning With Active Cervical Rotation in Acute Spasmodic Torticollis. Journal of Manipulative and Physiological Therapeutics [Internet]. 2013 Sep [cited 2014 Mar 3];36(7):412–7.
27. Dressler D, Adib Saberi F. Rehabilitation of Dystonia. Cham: Springer International Publishing; 2017. 67 p.
28. Ferreira JJ, Costa J, Coelho M, Sampaio C. The management of cervical dystonia. Expert Opinion on Pharmacotherapy [Internet]. 2007 Feb [cited 2014 Mar 3];8(2):129–40.
29. Franco JH, Rosales RL. Neurorehabilitation in Dystonia. In: Kanovsky P, Bhatia KP, Rosales RL, editors. Dystonia and Dystonic Syndromes [Internet]. Vienna: Springer; 2015 [cited 2023 Feb 9]. p. 209–26.
30. Hu W, Rundle-Gonzalez V, Kulkarni SJ, Martinez-Ramirez D, Almeida L, Okun MS, et al. A randomized study of botulinum toxin versus botulinum toxin plus physical therapy for treatment of cervical dystonia. Parkinsonism & Related Disorders [Internet]. 2019 Jun 1 [cited 2019 Dec 28];63:195–8.
31. Iansek R, Morris ME. Rehabilitation in movement disorders. Cambridge University Press; 2013.
32. Isabel Useros-Olmo A, Martínez-Pernía D, Huepe D. The effects of a relaxation program featuring aquatic therapy and autogenic training among people with cervical dystonia (a pilot study). Physiotherapy theory and practice. 2020;36(4):488–97.
33. Jahanbazi A, Chitsaz A, Asgari K. Effects of EMG biofeedback on pain and quality of life in cervical dystonia. J Neurol Disord. 2013;2(1):144.
34. Jankel WR. Electromyographic feedback in spasmodic torticollis. American Journal of Clinical Biofeedback. 1978;
35. Junker J, Oberwittler C, Jackson D, Berger K. Utilization and perceived effectiveness of complementary and alternative medicine in patients with dystonia. Movement Disorders [Internet]. 2004 [cited 2013 Mar 21];19(2):158–61.
36. Kanovsky P, Bhatia KP, Rosales RL. Dystonia and Dystonic Syndromes. Springer; 2015. 254 p.
37. Korein J, Brudny J. Integrated EMG feedback in the management of spasmodic torticollis and focal dystonia: a prospective study of 80 patients. Res Publ Assoc Res Nerv Ment Dis. 1976;55:385–426.
38. Loudovici-Krug D, Derlien S, Best N, Günther A. Physiotherapy for Cervical Dystonia: A Systematic Review of Randomised Controlled Trials. Toxins (Basel) [Internet]. 2022 Nov 11 [cited 2023 Feb 9];14(11):784.
39. Mikkola M, Rinta-Runsala M. Servikaalinen dystonia: Fysioterapiakäytännöt yliopistosairaaloissa. 2019;
40. Prudente CN, Zetterberg L, Bring A, Bradnam L, Kimberley TJ. Systematic Review of Rehabilitation in Focal Dystonias: Classification and Recommendations. Movement Disorders Clinical Practice [Internet]. 2018 [cited 2021 May 15];5(3):237–45.
41. Queiroz MA, Chien HF, Sekeff-Sallem FA, Barbosa ER. Physical therapy program for cervical dystonia: a study of 20 cases. Functional neurology [Internet]. 2011 [cited 2014 Mar 14];27(3):187–92.
42. Ramdharry G. Physiotherapy cuts the dose of botulinum toxin. Physiotherapy Research International [Internet]. 2006 Jun [cited 2014 Mar 14];11(2):117–22.
43. Rondot P, Marchand MP, Dellatolas G. Spasmodic torticollis—review of 220 patients. Canadian journal of neurological sciences. 1991;18(2):143–51.
44. Rondot P. Les dystonies [Internet]. Acanthe; 2003 [cited 2015 Sep 20].
45. Smania N, Corato E, Tinazzi M, Montagnana B, Fiaschi A, Aglioti SM. The effect of two different rehabilitation treatments in cervical dystonia: preliminary results in four patients. Functional neurology. 2003;18(4):219–26.
46. Tassorelli C, Mancini F, Balloni L, Pacchetti C, Sandrini G, Nappi G, et al. Botulinum toxin and neuromotor rehabilitation: an integrated approach to idiopathic cervical dystonia. Movement disorders: official journal of the Movement Disorder Society. 2006;21(12):2240–3.
47. Tassorelli C, Mancini F, Balloni L, Pacchetti C, Sandrini G, Nappi G, et al. Botulinum toxin and neuromotor rehabilitation: An integrated approach to idiopathic cervical dystonia. Movement Disorders [Internet]. 2006 Dec [cited 2014 Mar 3];21(12):2240–3. Available from: http://doi.wiley.com/10.1002/mds.21145
48. Truong D. Living Well with Dystonia: A Patient Guide. Springer Publishing Company; 2016.
49. van den Dool J. Cervical dystonia: Disability and the value of physical therapy [PhD Thesis]. Rijksuniversiteit Groningen; 2020.
50. van den Dool J, Visser B, Koelman JHT, Engelbert RH, Tijssen MA. Cervical dystonia: effectiveness of a standardized physical therapy program; study design and protocol of a single blind randomized controlled trial. BMC neurology. 2013;13:1–8.
51. van den Dool J, Visser B, Koelman JH, Engelbert RH, Tijssen MA. Long-term specialized physical therapy in cervical dystonia: outcomes of a randomized controlled trial. Archives of physical medicine and rehabilitation. 2019;100(8):1417–25.
52. Zetterberg L, Halvorsen K, Färnstrand C, Aquilonius SM, Lindmark B. Physiotherapy in cervical dystonia: Six experimental single-case studies. Physiotherapy Theory and Practice [Internet]. 2008 Jan [cited 2014 Mar 3];24(4):275–90.
53. Zetterberg L, Urell C, Anens E. Exploring factors related to physical activity in cervical dystonia. BMC Neurology. 2015 Dec 1;15(1).